Helmikuu
2012: Mun pikkuinen poika oli tosi sairaana ja ainoa paikka, mistä sai apua
lauantai-illalla, oli terveyskeskuspäivystys. Sen kauhukokemuksen jälkeen purin
kiukkuani kirjeessä Annulle ja sähköpostilla Anskulle. Kerroin, mikä
hullujenhuone päivystys ainakin tuona iltana oli. Hullut hakkaa eristyshuoneen
ovea kaikin voimin, juopot kuseksii pitkin seiniä ja haastavat riitaa paikan ainoalle vartijalle tai eivät anna hoitaa itseään ja heiluvat verissä päin pitkin poikin.
Kaikki hullut ja humalaiset pitää ehdottomasti hoitaa. Mutta olisiko liikaa
pyydetty, jos lapsille olisi oma odotushuone, kun siellä joutuu odottamaan niin
tolkuttoman kauan ja touhu ei ole mitään lasten katsottavaa. Paasasin näille
ystäville, että päivystykseen tarvitaan ehdottomasti enemmän kuin yksi vartija,
joka joutuu nyt leikkimään poliisia ja psykologia! Tarvitaan heti sinne enemmän
vartijoita, lääkäreitä, psykiatri ja lapsille oma odotushuone. Mutta sellaiseen
ei varmaan löydy mistään rahaa.
Ansku: "Juu, eipä ole psykologeista, poliiseista, vanginvartijoista tai tuomareista pulaa siinä vaiheessa kun Annua, tätä Suomen pahinta rikollista, yritetään pitää telkien takana."
Annu: ”Olipa teillä hurjan kuuloinen lääkäripäivystysreissu. Täällä vankilassa elämä on suorastaan rauhallista verrattuna tuollaiseen, vaikka voisi kuvitella, että asia on päinvastoin.”
Viime
talvena mun mies joutui sairaalaan muutamaksi päiväksi. Kun hän oli lähdössä,
aloin ruikuttaa, etten uskalla jäädä yksin kotiin lasten kanssa. Mies totesi
siihen, että eihän sulla ole mitään hätää. Tää on ihan just Suomen turvallisin
paikka, poliisit ramppaa alvariinsa tossa seinän takana. Jos tulee joku hätä, niin huikkaat ne tänne :)